Opiskelijat haluavat kiekkotappeluita”, Etlarin etusivu huusi. Viiden maakuntalehden teettämän kyselyn mukaan opiskelijoiden mielipide jääkiekko-otteluiden tappeluihin oli prosentuaalisesti huomattavasti myönteisempi kuin muiden vastanneiden. Koko 500 vastaajan ryhmästä 73 ei hyväksy, 23% hyväksyy ja 4% ei osaa sanoa kantaansa jääkiekkotappeluihin, mielipide on nuorilla sama kuin nettikasinoille ja vedonlyöntitoimistoille tulevissa maksublokeissa
Sisäsivulla varsinainen Wesa Koistisen toimittama uutinen oli otsikoitu ”Opiskelijat kaipaavat kahakoita”. Ingressi, eli se otsikon alla oleva poiminta tekstin sisällöstä, tarkensi: ”Kaikki muut väestöryhmät ovat selkeästi kaukaloväkivaltaa vastaan”.
Perin hämmentävää.
Siis se, että opiskelijat ovat muita kansanryhmiä hyväksyvämpiä tappeluita kohtaan, tarkoittaa että he haluavat ja kaipaavat tappeluita kaukaloon?
Toimittaja onnistuu raflaavuuden vimmassaan myös vetäisemään hihasta seksikkään termin kaukaloväkivalta. Mikä itse asiassa on kaukaloväkivaltaa? Oletettavasti sellainen toiminta vastustajan pelaajaa kohtaan, joka voi johtaa pienempiin tai vähän isompiin vammoihin. Erityisesti pahoihin vammoihin voivat johtaa päähän ja selkään kohdistuvat taklaukset, mailaniskut ja polvitaklaukset.
Olen tiiviisti seurannut jääkiekkoa yli 10 vuotta ja pahin kuulemani yksittäisestä tappelusta koitunut vamma on ollut murtunut rystynen. Lähes aina tappelussa on mukana kaksi siihen vapaaehtoisesti lähtenyttä pelaajaa.
Esimerkki Pelicansin harjoitusottelusta parin kuukauden takaa: SaiPan Antti Aarnio löi Pelicansin Matias Loppia mailalla päähän, jonka seurauksena Joonas Järvinen ja Arttu Luttinen etunenässä ryntäsivät kouluttamaan Aarniota. Vaikka tilanne ei puhtaaksi nyrkkitappeluksi äitynytkään, niin mikä tilanteessa oli sitä vaarallisinta väkivaltaa?
Ristiriita mikä ristiriita, mutta taas on toimittaja päässyt puhumaan väkivallasta ja kansa kertomaan hemmetin tärkeän mielipiteensä. Myös SM-liigan toimitusjohtajan virkaa täyttävä Jukka-Pekka Vuorinen on tavoitettu kommentoimaan:
– Jääkiekko on kontaktilaji, jossa ajaudutaan ajoittain kahakoihin. Ylettömän pitkät pelikiellot eivät mielestäni ole oikea konsti kitkeä nyrkkikahakoita.
– Itse asiassa meillä on kohtuullisen hyvä tilanne. Tappeluita ei nähdä kovinkaan usein. Peli on muuttunut itsessään parempaan suuntaan.
– Toivottavasti se luku (opiskelijoiden myönteisempi suhtautuminen) ei heijasta opiskelijoiden yleistä käsitystä väkivaltaa vastaan.
No nyt ollaan salonkikelpoisia. Tervetuloa Suvi Lindenit ja Päivi Räsäset katsomaan lastenne kanssa jääkiekkoa kun siitä on kuohittu munat kokonaan pois. Koskas puhutaan sitten niistä vaarallisista taklauksista? Nekin varmaan pitäisi kitkeä ja niitäkin pitäisi vastustaa näissä kyselyissä, eikös vaan? Joku voisi tämän vouhotuksen keskellä joskus muistuttaa, että tappelut eivät ole mikään erillinen saareke jääkiekossa. Niitäkin varten on sääntökirjassa omat rangaistuksensa. Vuorisen heitto opiskelijoiden yleisestä väkivallan käsityksestä taas menee jo myötähäpeän puolelle.
Vuosi sitten uransa päättänyt Georges Laraque, yksi NHL:n kovimmista tappelijoista, kommentoi tappeluja Jatkoajan haastattelussa näin:
– Kun pelissä oli ongelmia, minun kaltaiseni pelaajat ryhtyivät työhön. Joskus joukkueen vireystilassa oli puutteita, joita haluttiin muuttaa tappelun avulla.
– Toinen perustilanne liittyi suojelemiseen. Joku joukkueeni huippupelaajista sai tärskyn, jonka antamiseen ei liittynyt toisen kunnioittamista. Silloin menin jäälle, muistelee Laraque.
Vireystilan parantamista, pelikavereiden suojelemista. Miksei myös yleisön viihdyttämistä. Hassu juttu on se, että SM-liigassakin tuo 73 % vastustus kääntyy katsomossa aplodeiksi ja seisten hurraaviksi ihmisiksi heti kun edes keskiraskaan sarjan edustajat kohtaavat. Raskassarjalaiset nykyinen 18 pelaajan sääntö on pois karsinut, mutta vielä löytyy painikykyisiä pelaajia kotimaan sarjastakin. Tutkimuksen mukaan yleisö kovasti vastustaa, mutta kummasti se vain riemastuu tappelun alkaessa. Eihän kukaan koskaan myönnä lukevansa 7 päivää-lehteäkään.
Tappeluiden riippakivi on se, että ne näyttävät vaarallisilta. Ne ovat aina ottelun kohokohta, tunnelman sähköistäjä. Keneltäkään ei jää tappelu huomaamatta, kun taas kauden tai uran päättävä törkytaklaus voi mennä katsojalta ohi silmänräpäyksessä.
No, kansa on puhunut: naarmuuntuneet rystyset ja auenneet silmäkulmat on ehdottomasti karsittava pois tästä lajista, hyi hyi! Saman kansan ansiosta myös Teuvo Hakkarainen on eduskunnassa.