Suomen jalkapallon ikuisuuskysymys on viime vuosikymmenten ajan ollut : ”Missä ovat katsojat?” Selityksiä on ollut yhtä monta kuin selittäjääkin. Viimeinen ”totuus”, johon uskotaan on kirkas: ”Kunhan pelataan jossain kisoissa, niin sitten huuma iskee myös Veikkausliigaan!”
Haluaisin uskoa tähän, mutta valitettavasti en usko siihen pätkääkään. Suomalaiset jalkapalloihmiset petkuttavat jälleen kerran itseään. Siinä olemme valitettavan hyviä.
HJK pelasi 1990-luvulla Champions liigan lohkovaihetta. Huuma tuotti Stadionille kymmeniä tuhansia katsojia ja ”uskottiin” huuman leviävän myös kesän liigapeleihin. Ei levinnyt ja seurojen optimismissaan tekemät investoinnit vaikuttivat pitkään seurojen taloudessa.
Latvia pelasi muutama vuosi myöhemmin Euroopan mestaruuskisoissa. Huuma oli Latviassa käsin kosketeltavaa. Liigapeleissä oli tyhjyys katsomoissa käsin kosketeltavaa.
Tässä vain muutama esimerkki.
Miksi sitten esimerkiksi Norja on kansana maailman sitoutuneinta jalkapallokansaa viime kesän tutkimuksen perusteella? Miksi Allsvenskan vetää joihinkin otteluihin kymmeniä tuhansia katsojia? Millä tämän selittää? Perinteillä- Norjallako perinteitä? Pelien huipputasolla- Ruotsin sarja verrattuna Keski-Eurooppaan? Käytetyt selitykset ovat onttoja.
Olen ihminen, joka uskoo siihen, että ihminen ei osta tuotetta tai palvelua vaan brändejä. Brändi on ihmisen käsitys jostain tuotteesta tai palvelusta. Mitä tuote tai palvelu on minulle.
Norjan jalkapallossa tietoinen brändin rakentaminen alkoi 1980-luvun alussa. Tehtiin brändi-suunnitelma ja mukaan lähtivät kunnat, media ja jalkapalloyhteisö. Mietittiin millaisen kuvan haluttiin ihmisillä olevan Norjan Tippeliigasta ja aloitettiin raaka työ. Tulos nähdään tänään.
Seuroilla on modernit stadionit. Pelaajapalkat kilpailevat esimerkiksi Hollannin kanssa ja yleisömäärät ovat vaikuttavia. Kansa elää kesällä kotimaisesta jalkapallosta ja talvella hiihdosta.
Saksan Bundesliiga on yksi Euroopan arvokkaimmista brändeistä rahalla mitattuna.
Yleisömäärät Euroopan korkeimmat, seurat taloudellisesti Euroopan vakavaraisimmat ja joukkueet Champions liigan finaalissa. Miksi on näin? Selitys on yksinkertainen. Brändiä on rakennettu ja rakennetaan huolella ei vaan Bundesliigan vaan kaikkien seurojen toimesta.
Mikä on Veikkausliigan ja sen eri joukkueiden brändi? Mielestäni huono, mikä selittää yleisömäärät. Mitä Suomessa on tehty brändin osalta? Mielestäni ei mitään.
Poikani kysyi, miksi Veikkausliigan sloganin yhteydessä on Costa Rican lipun värit. Vastaus kysymykseen ei ole olennainen vaan olennaista on se, että asiaa ei oltu edes ajateltu. Toki kauniit värit, ei siinä mitään.
Brändin rakentaminen halutun suuntaiseksi kestää vähintään 3-5 vuotta. Työtä ei ole kunnolla edes aloitettu. Huolestuttavampaa on, että asian merkitystä ei ole edes sisäistetty saatika ymmärretty. Yleisömäärät eivät muutu, ennen kuin tämä muuttuu.
He, jotka eivät tätä usko, voisivat aloittaa Naomi Kleinin kirjalla ´LOGO´.
Mikäli maajoukkue pelaa joskus kisoissa, on maajoukkueen suosio taattu , mutta on ymmärrettävä, että se ei tuo yhtään enempää katsojia Jaron tai Hongan peleihin. Ihmiset ostavat brändiä, ei tuotetta.